ZZzzz

Harjoittelukausi pyörähti taas käyntiin!!

Yritin parhaani mukaan valmistautua henkisesti siihen, että eka viikko on taas tuskaa ja sitten kieritään itsesäälissä kun mitään ei osata, kunnes ekan viikon jälkeen tulee joku ihmeellinen älyväläys, että ehkä osaankin jotain. Mutta ihan turhaan itseäni niin paljon preppasin, se älyväläys tuli nimittäin jo ensimmäisenä päivänä! Semmoinen ahaa-elämys, että tajuankin jo valmiiksi jotain ja tiedän missä mennään. Jotenkin on ensimmäistä kertaa semmoinen olo, että ei aloita uudessa harjoittelupaikassa täysin pohjalta, vaan ehkä osaankin jo valmiiksi jotain minkä päälle on sitten hyvin rakentaa. On siis vielä valtavasti opittavaa, mutta en ole sittenkään täysin uuno! Tajusin jopa ymmärtäväni ruotsia ihmeen hyvin, vaikka puhuminen ei luonnistukaan yhtään niin hyvin. Omituinen fiilis kun ymmärtää kyllä oikein mainiosti mitä toinen puhuu, mutta kun pitäisi samasta aiheesta itse jotain sanoa, niin sanat juuttuvat jonnekin. Mutta juu tajusin, että kauniaisissa on huomattavasti enemmän suomenruotsalaisia kuin porvoon synnytysvastaanotolla.

Neljä päivää takana ja olen ihan innoissani! Niin mukavaa porukkaa ja heti päästivät toimintaan mukaan. Ohjaavat jopa ihan oikeasti. Eivät jätä vain hölmönä seisomaan, kun ei tiedä mihin suuntaan pitäisi mennä, vaan ottavat oikeesti mukaan. Joka päivä tullu sitä vanhaa tuttua vastaan, mutta myös oon joka päivä oppinut jotain uutta :)

Päivät kuluvat hurjan nopeasti, kun tekemistä kyllä riittää. Kotiin pääsen usein viiden aikoihin, jos ehdin sopivasti juniin. Sitten ruoanlaittoon, syömistä ja koneen ääreen istumaan joksikin aikaa ja yhtäkkiä kellon onkin jo kahdeksan. En ymmärrä miten jo kahdeksan aikaan voi olla niin väsynyt! (tai no tänään olin vähällä nukahtaa Mikan kainaloon sohvalle jo seitsemältä) Oon mennyt nukkumaan tähän mennessä aina ennen kymmentä ja nukahdankin kuin tukki. (Tosin yöt menee enemmän tai vähemmän heräillessä ja viiden aikoihin alan olemaan jo pysyvästi hereillä) Eli ilmeisesti ilman aivan pihalla olemistakin voi tuo harjoittelu olla salakavalasti aika väsyttävää... Piti mun joo tehdä niitä kouluhommiakin työpäivien jälkeen, mutta empä ole vielä ollenkaan jaksanut. Eli niitä sitten viikonloppuna.....

Tänään on aivan erityinen päivä. Ensinnäkin tänään on naistenpäivä ja sen kunniaksi Mika ojensi gerberan saapuessani kotiin. Tänään on myös toisenlainen merkkipäivä, jonka kunniaksi sain toisen gerberan <3 Tänään on Mikan kanssa yhteistä taivalta 3 vuotta <9 Perinteisesti naistenpäivänä ja vuosipäivänä tehdään sushia, eli niin tehtiin myös tänään. NAM<3

Mutta vielä huominen (rokotusrumba tiedossa) ja sitten koittaa viikonloppu :)