Ompa täällä kylmä. Täytyy käydä ettimässä villasukat jalkaan. Mut on kyl ihanaa kun ulkona on pakkasta ja rakastan lunta! Mutta onko meijän kämpän eristyksissä oikeesti jotain vikaa? Ei mun ääreisverenkiertokaan ole kyl mitään huippua.
On se jännä juttu miten joku voi avata silmät sanomalla vaan jotain yksinkertaista. Nyt näkee asian laajemmin ja eri näkökulmista ja oma elämäkin helpottu kun osaa suhtautua asiaan eri tavalla. Tommosis tilanteissa tulee niin tyhmä olo, kun miksi mä en tajunnu ajatella asiaa noin jo aikasemmin? Oon huomannu ettei pelkästään tunteittensa kautta toimiminen oo millään lailla fiksua. Se kääntyy helposti tyhmyydeks. Mut toisaalta sit taas pelkällä järjellä ajattelu on niin tylsää. On niin helpottavaa oppia ymmärtämään syyseuraussuhteita.
Tänään vapaapäivä. Ahh niin ihanaa<3 Aikaiset aamut alko painaa päälle. Jotenki mun unentarve on edelleen suuri vaikkei yhtä suuri kuin ennen. Tulee helvetin väsyneeks kun nukkuu jatkuvasti 5-6h yössä. Ehkä jollekkin se on sit normaalia. Mun elimistö pistää rankasti sitä vastaan.
Kylläpäs viime aikoina kristinusko ja kirkkoon kuulumattomat on ollu paljon vastakkain. Jotenki ite koen, ettei uskonasioista voi reilusti väitellä. Joko uskot tai et usko. Tietenkin tieteen puolella on paljon asioita, jotka on ihan oikeesti todistettu faktaksi. Välillä kyl tuntuu, että molemmin puolin voitas käydä vaikka wikipediast kattomassa mitä sana fakta ihan oikeasti tarkoittaa. Ite jotenki koen sen ahdistavaks jos ruvetaan toitottamaan sitä omaa uskoaan tai jotain perustellaan raamatulla. Mutta oon kyllä törmänny moneen ateistiin, jotka toitottaa sitä omaa asiaansa ja muakin on yritetty taivutella eroamaan kirkosta. Sekin on yhtä ahdistavaa. Eikö jokainen saisi olla just sitä mitä on ihan rauhassa? Mutta helpostihan siinä tulee rajujain yhteentörmäyksiä kun uskonasioista puhutaan. Koska ne on USKONasioita. Mun mielestä ateismi on usko siinä missä muutkin. Tietenkin ateisti voi nostaa kaikki tiedefaktat esille, mutta uskovainen voi sanoa, että jumala on antanu meidän ymmärtää näin, jotta elämä olis mielenkiintosempaa. Tiedä siitä sit ihan oikeesti kumpi on oikeessa. Ei sitä ihan oikeesti tiedä. Tai ainakaan itse en tiedä. Tietenki tieteen osalta voidaan tosiaan puhua faktoista. Uskon osalta ei todellakaan. Mutta entä jos oikeesti joku on vaan luonu ne meidän "faktat"? Jos se kaikki onki yhtä suurta aivopesua jolla erotetaan uskovaiset ateisteista? Ei tiedä.
Mutta voitasko silti pitää kirkko irti valtiosta ja lainsäädännöstä? Mä maksan kirkkoveroni ihan vapaaehtosesti. Sillä tehdään niin paljon kaikenlaista hyvää, että koen sen melkeen hyväntekeväisyytenä. Mutta miksi esim. yrityksiltä peritään veroa kirkolle? En ymmärrä. Mut ihan hyvä, että näist kaikista asioista puhutaan. Ehkä päästään vielä etiäpäin :)
Ja oikeesti alkaa vähitellen tuntuu siltä, että oon liian kiltti ja tunnollinen, kun oon vähänväliä ylitöissä. Aina sitä sanotaan "sä voit vähentää ne tunnit sit myöhemmin", mutta millon myöhemmin kun on niin vaikeeta päästä lähtee ajoissa? Joskus joiltaan tuntuu unohtuvan, että oon tosiaan opiskelija, enkä raakaa lisätyövoimaa. Mun tekemisiä pitäs joku oikeesti olla ohjaamassa ja "vahtimassa". Mut onhan se kiva päästä tekee jotain ihan ittekseenki. Saa sitä itsenäisyyttä ja ammatillista vuorovaikutusta harjotella. En kuitenkaan haluis jäädä ylitöihin.
Repesen kun Mika kerto, että joskus sen lähtiessä mun luo Sirkka (sen äiti) oli sanonu sille: "Muista pitää housut jalassa ja jumala mielessä!" Sil on aina noita sen letkautuksia. Se tietää ihan hirveesti vanhoja sananparsia joita se sit letkauttelee sopivana hetkenä. Se on kyl ihana :) Ja se on niin sulonen kun se ilmottaa aina kaikille saaneensa nyt tytön. (Mikahan on siis ainoa laps) Ainakaan ei vois tuntea itseään enemmän tervetulleeksi perheeseen ^^
Tietoja minusta
- Nelli
- Olen vastavalmistunut terveydenhoitaja, joka asustelee helsingissä avopuolisonsa ja kahden kissan kanssa. Aloittelen työuraani sairaanhoitajan hommissa akuuttivuodeosastolla ja kauhu lopullisesta aikuistumisesta ja työuraputkesta on herännyt. Teksteissä käsittelen arkeani, ajatuskiemuroitani ja vastavalmistuneen haasteita oma menneisyyteni huomioon ottaen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Anoppiehdokas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Anoppiehdokas. Näytä kaikki tekstit
maanantai 22. marraskuuta 2010
tiistai 9. marraskuuta 2010
Uutta viikkoa porskuttamaan.
Miksi vapaapäivät menee aina niin nopeesti? Järvenpään kiinalaisessa tuli syötyä ihan liikaa ja sit viel päälle anoppiehdokkaan valmistava illallinen. Oli oikein hauska ilta+yö espoossa. Sunnuntaina tosin tuntu, että oli istunu iltaa vähän enemmänki. No mut kuntonyrkkeilytreeneissä sai sit kulutettua sitä rasvan muodossa kertynyttä energiaa. Nyt kyl tuntuu käsissä ja yläselässä, kun harjoteltin painot käsissä. Ei sitä yksin tuommosia treenejä sais tehtyä. Tuolla siinä on aina joku (valmentaja väiski tai sit mika) joka tsemppaa jatkaa viel vähän pitemmälle. Treenien jälkeen hädin tuskin jakso nostaa vesipulloa juodakseen.
Töis on yks niin jotenki vastenmielinen ihminen. Musta tuntuu, että se vaan tiuskii mulle jatkuvasti ja puhuu mulle samaan aikaa halveksuvasti ja ivallisesti. Ihan kun mun pitäs jatkuvasti pyydellä sille anteeks olemassaoloani. Onneks se on lähihoitaja niin en voi joutua sen ohjaukseen missään vaiheessa. Toivon ettei musta tule koskaan tuommosta hoitajaa.
Mut päivän piristys oli, kun yks potilas sano miten hän on minua tarkkailu ja kerto, että mun otteet näyttää siltä kun olisin tehny tota hommaa jo vuosia ja oon kuulemma juuri oikealla alalla ^^ Nuo hetket on niin palkitsevia. Niillä jaksaa sit porskuttaa loppuvuoron.
Tänääki taas iltavuoroon. Iltavuorot on aina paljon iisimpiä kun aamut. Ehtii pitää kahvitauonki eikä ole jatkuvasti niin hoppu. Aamuvuoroissa tosin tapahtuu just enemmän mistä voisin hyötyä, esim. verinäytteet otetaan aamusin ja kaikki kontrollit. Mut ihan mukavaa kuitenki välillä ehtiä pitää se kahvitauko. Ykski potilas sano, että mulla pitäs olla semmonen potkulauta kun sillä mä pääsisin nopeesti ja kätevästi kaikkialle :D No sit ei tarviskaa juosta tai tehä pikakävelyn uusia maailmanennnätyksiä. Mut tänää sit 21.15 asti töit ja sit huomenna taas puol kasiin. Sentään ei seiskaan. Aina kun vaihtuu illasta aamuun, tulee ikävä entistä työmatkaa. Nyt kun menee suuntaansa kuitenki se reilu puol tuntia. Tiedän kyl, että eihän sekään ole paljon mitään joihinkin verrattuna. Mut niin paljon pitempi kuitenki kun mun viime kesän n. 2min :P Kyl se tuntuu. Mut sentään pääsee yhellä bussilla. En vaan tykkää herätä puol kuus aamulla...tai viideltä jos meen seiskaan.
On se hassua kun pienet asiat saa innostumaan. Antibiotin sekottaminen ja tiputtaminen oli jännää eilen 8)
Huomaa myös, että talvi on tullu kun sisälläkin on niin jäätävää. Pattereita vaan viel kovemmalle ja villatakkia päälle.
Töis on yks niin jotenki vastenmielinen ihminen. Musta tuntuu, että se vaan tiuskii mulle jatkuvasti ja puhuu mulle samaan aikaa halveksuvasti ja ivallisesti. Ihan kun mun pitäs jatkuvasti pyydellä sille anteeks olemassaoloani. Onneks se on lähihoitaja niin en voi joutua sen ohjaukseen missään vaiheessa. Toivon ettei musta tule koskaan tuommosta hoitajaa.
Mut päivän piristys oli, kun yks potilas sano miten hän on minua tarkkailu ja kerto, että mun otteet näyttää siltä kun olisin tehny tota hommaa jo vuosia ja oon kuulemma juuri oikealla alalla ^^ Nuo hetket on niin palkitsevia. Niillä jaksaa sit porskuttaa loppuvuoron.
Tänääki taas iltavuoroon. Iltavuorot on aina paljon iisimpiä kun aamut. Ehtii pitää kahvitauonki eikä ole jatkuvasti niin hoppu. Aamuvuoroissa tosin tapahtuu just enemmän mistä voisin hyötyä, esim. verinäytteet otetaan aamusin ja kaikki kontrollit. Mut ihan mukavaa kuitenki välillä ehtiä pitää se kahvitauko. Ykski potilas sano, että mulla pitäs olla semmonen potkulauta kun sillä mä pääsisin nopeesti ja kätevästi kaikkialle :D No sit ei tarviskaa juosta tai tehä pikakävelyn uusia maailmanennnätyksiä. Mut tänää sit 21.15 asti töit ja sit huomenna taas puol kasiin. Sentään ei seiskaan. Aina kun vaihtuu illasta aamuun, tulee ikävä entistä työmatkaa. Nyt kun menee suuntaansa kuitenki se reilu puol tuntia. Tiedän kyl, että eihän sekään ole paljon mitään joihinkin verrattuna. Mut niin paljon pitempi kuitenki kun mun viime kesän n. 2min :P Kyl se tuntuu. Mut sentään pääsee yhellä bussilla. En vaan tykkää herätä puol kuus aamulla...tai viideltä jos meen seiskaan.
On se hassua kun pienet asiat saa innostumaan. Antibiotin sekottaminen ja tiputtaminen oli jännää eilen 8)
Huomaa myös, että talvi on tullu kun sisälläkin on niin jäätävää. Pattereita vaan viel kovemmalle ja villatakkia päälle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)