Miksi vapaapäivät menee aina niin nopeesti? Järvenpään kiinalaisessa tuli syötyä ihan liikaa ja sit viel päälle anoppiehdokkaan valmistava illallinen. Oli oikein hauska ilta+yö espoossa. Sunnuntaina tosin tuntu, että oli istunu iltaa vähän enemmänki. No mut kuntonyrkkeilytreeneissä sai sit kulutettua sitä rasvan muodossa kertynyttä energiaa. Nyt kyl tuntuu käsissä ja yläselässä, kun harjoteltin painot käsissä. Ei sitä yksin tuommosia treenejä sais tehtyä. Tuolla siinä on aina joku (valmentaja väiski tai sit mika) joka tsemppaa jatkaa viel vähän pitemmälle. Treenien jälkeen hädin tuskin jakso nostaa vesipulloa juodakseen.
Töis on yks niin jotenki vastenmielinen ihminen. Musta tuntuu, että se vaan tiuskii mulle jatkuvasti ja puhuu mulle samaan aikaa halveksuvasti ja ivallisesti. Ihan kun mun pitäs jatkuvasti pyydellä sille anteeks olemassaoloani. Onneks se on lähihoitaja niin en voi joutua sen ohjaukseen missään vaiheessa. Toivon ettei musta tule koskaan tuommosta hoitajaa.
Mut päivän piristys oli, kun yks potilas sano miten hän on minua tarkkailu ja kerto, että mun otteet näyttää siltä kun olisin tehny tota hommaa jo vuosia ja oon kuulemma juuri oikealla alalla ^^ Nuo hetket on niin palkitsevia. Niillä jaksaa sit porskuttaa loppuvuoron.
Tänääki taas iltavuoroon. Iltavuorot on aina paljon iisimpiä kun aamut. Ehtii pitää kahvitauonki eikä ole jatkuvasti niin hoppu. Aamuvuoroissa tosin tapahtuu just enemmän mistä voisin hyötyä, esim. verinäytteet otetaan aamusin ja kaikki kontrollit. Mut ihan mukavaa kuitenki välillä ehtiä pitää se kahvitauko. Ykski potilas sano, että mulla pitäs olla semmonen potkulauta kun sillä mä pääsisin nopeesti ja kätevästi kaikkialle :D No sit ei tarviskaa juosta tai tehä pikakävelyn uusia maailmanennnätyksiä. Mut tänää sit 21.15 asti töit ja sit huomenna taas puol kasiin. Sentään ei seiskaan. Aina kun vaihtuu illasta aamuun, tulee ikävä entistä työmatkaa. Nyt kun menee suuntaansa kuitenki se reilu puol tuntia. Tiedän kyl, että eihän sekään ole paljon mitään joihinkin verrattuna. Mut niin paljon pitempi kuitenki kun mun viime kesän n. 2min :P Kyl se tuntuu. Mut sentään pääsee yhellä bussilla. En vaan tykkää herätä puol kuus aamulla...tai viideltä jos meen seiskaan.
On se hassua kun pienet asiat saa innostumaan. Antibiotin sekottaminen ja tiputtaminen oli jännää eilen 8)
Huomaa myös, että talvi on tullu kun sisälläkin on niin jäätävää. Pattereita vaan viel kovemmalle ja villatakkia päälle.
Tietoja minusta
- Nelli
- Olen vastavalmistunut terveydenhoitaja, joka asustelee helsingissä avopuolisonsa ja kahden kissan kanssa. Aloittelen työuraani sairaanhoitajan hommissa akuuttivuodeosastolla ja kauhu lopullisesta aikuistumisesta ja työuraputkesta on herännyt. Teksteissä käsittelen arkeani, ajatuskiemuroitani ja vastavalmistuneen haasteita oma menneisyyteni huomioon ottaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti