koulu loppui eli työt alkaa

Se ois sit viimeinen päivä ennen kesätöiden alkua. Lievästi sanottuna jännittää :S

Mutta hyppäämpäs ensin viime viikonloppuun.

Viime viikonloppu vietettiin siis ystävien kesken Sipoon saaristossa mökillä :) Meidän mökki on siitä mukava, että satamaan ajaa semmoiset 15-20 min ja venematkakin on maksimissaan 5 min. Eli sinne on mukava mennä vaikka ihan vaan päiväuinnille. Me tosin oltiin koko vuorokausi ja hauskaa oli :) Mulla oli edelleen veneenajotaidot tallessa ja sain meidän yllättävän hyvin perille, tosin Ulla oli myös loistava apu ;) Taidettiin saapua paikalle joskus ennen kolmea. Kun oltiin asetuttu aloillemme ja olin esitellyt alueen, miehet sai lämmittää saunan ja me naiset keskityttiin pelleilyyn ja auringon palvontaan :D Täydellinen homma meille! Voi että oli ihanaa saunoa taas kunnon puusaunassa! Puusaunan löylyt on jostain syystä huomattavasti paremmat kuin sähkösaunan. Kaikki heittivät myös talviturkit narikkaan. Vesi oli huimat +16 astetta. Oli lämminnyt kymmenen astetta toukokuun alusta :o Miesten saunavuoron aikana naiset väsäsi sapuskaa grillauskuntoon ja aloiteltiin myös grillausta. Grillaustaidot oli hieman hakusessa tai sitten allekirjoittanut oli suunnitellut ruoan huonosti, mutta oli se silti todella hyvää :D Ilta meni Euroviisuja katsellessa sähkökatkokseen asti, jolloin Euroviisut korvattiin lautapelillä. Seuraava päivä sisälsi aamupalaa, lagaamista, siistimistä, pakkailua, tiskaamista, lounasta ja lautapeliä. Todella mukava reissu oli ja toivottavasti pian uudelleen :) Tässä hieman kuvia:

Kun miehet lämmitti saunaa, meillä oli muuta tekemistä ;)

<3

Outi ja Jouni

Optimistimänty :D Maailma olisi varmasti parempi paikka, kun kaikki ottaisivat tästä männystä mallia!

Ulla

NAM!

Master Chef!

<3

Illan lähestyessä ei ollut enää niin lämmin..

Seuraavan päivän pelailua

Maanantai ja tiistai oli varattu ammatillisen kasvun portfolion väsäämiselle. Ei se mun mielestä kyllä mikään portfolio ole, kun tehtävänantona on kirjoittaa 5-10 sivun ESSEE omasta ammatillisesta kasvustaan. Noh jokatapauksessa, oma kirjoittaminen jäi aika vähälle noiden kahden päivän aikana :D Ei vaan mitenkään onnistunut! Kirjoitin kahden päivän aikana vähän alta sivun! Olin kyllä hahmotellut itselleni rungon ja tiesin mitä pitäisi kirjoittaa, mutta tekstiä ei vain tullut.... Pää tyhjeni viimeistään siinä vaiheessa, kun piti omia ominaisuuksiaan terveydenhoitajana kuvailla :P Koko homma pelkkää jaskan jauhantaa! Toisin sanoen en todellakaan saa sitä tänään palautettua (ensimmäinen palautuspäivä) eli pidetään sormet ristissä, että saan sen kesäkuun puolella palautettua (toinen palautuspäivä) tai vihoviimeistään syyskuussa (kolmas palautuspäivä). Ma ja ti piti myös keskiviikon obstetriikan tenttiin lukea, mutta sekin jäi aika vähäiseksi. Tosin tentissä kävi ilmi, että olin lukenut aivan tarpeeksi... On kyllä jossain muussa vikaa kuin minussa jos ei läpi mene, arvostelu on nimittäin hyväksytty/hylätty ja läpi pääsee 8/20 pisteellä.

Tentin jälkeen juhlistettiin kesän alkua ystävien kanssa ja päädyttiin useamman mutkan (muun muassa sponttaanin verenluovutuksen) kautta Manalaan syömään. Ruoka oli liian hyvää, eli olo oli aivan liian ähky kotiin lähdettäessä! Kotiin ehdin sopivasti anopin visiitille.

Nyt siis viimeinen päivä ennen töiden alkua. Olisi loistavaa aikaa kirjoittaa sitä portfoliota/esseetä eteen päin, mutta saa nähdä mitä saan aikaseksi :D Tosin ehkä voin edes joskus antaa itseni olla laiska :P Mutta koululla on pakko käydä, eli ajattelin polkasta sinne pyörällä ja takastulomatka menisi punttiksen kautta. Nyt jännitän, että ehtiikö ilmaantua näkyviin vielä edes osa niistä 19 op:stä jotka on saamatta kunnes on aivan pakko lähteä koululle... Noh, täytyy keskustella töissä pomon kanssa, jos kävisi, että toisin sen opintosuoritteen seuraavalla viikolla... Mälsää saada satasen vähemmän palkkaa kuussa opettajien ja opintotoimiston hidastelun vuoksi..

Stresss

Se on nyt vaan niin kun kouluakoulua vielä loppuun asti. Luennot loppu, mutta seuraavalla viikolla vielä obstetriikan tentti. Mutta aina kun on voinut, ollaan tehty opparia. Se alkaakin näyttämään jo aika hyvältä! ^^ Kaikkien kolmen tutkimuskysymyksen tulokset analysoitu, kategorioitu ja kirjoitettu. Tutkijantaulukko puolessa välissä. Kyllä tästä ehkä jotain vielä tulee :D Mutta kesälläkin saa kyllä tehdä..

Syksyn infon jälkeen rupesin jo stressaamaan syksyä :S Tulee melkoinen kiirus! Taas on tiedossa noita seminaaritöitä ihan liikaa. Valmistumisen jälkeen en halua kuula enää sanaakaan seminaareista! Niitä on ollut tuskasen paljon... Mutta juu, vähän taas hiipii ajatuksiin semmoinen "miten ihmeessä mä selviä tästä". Mutta taas jälleen kerran yritän ajatella, että enää 10kk ja mun pitäisi olla valmistunut. SIIS 10KK!! Kun asiaa tuolla tavalla ajattelee, niin eihän tässä mikään hätä ole! Eiköhän vielä 10kk pysty vielä seisomaan vaikka päällään ;) Ja onhan kaikenlaisesta ennenkin selvitty ja jaksettu läpi. Eiköhän kaikki tästä vielä sutjuunnu :) Täytyisi vaan vakuuttaa tuo pääkoppa myös tarpeeksi hyvin, että ei tarvisi olla stressihormonit niin korkealla... Enää en odotakkaan kesää niin paljon, kun ei sitä saakkaan vaan olla töissä, vaan tajusin eilen miten paljon täytyy tehdä kaikkea muutakin tulevan syksyn hommia.. Opparin on hyvässä mallissa, mutta sitten täytyy alkaa jo tekemään muita syksyn hommia, jotta ehtii.. Oi miksi neuvolapäivien täytyy olla jo lokakuussa eikä esim marraskuussa? :/

Ehkä ihokin nyt reagoi tähän äkilliseen vielä normia korkeampaa stressitasoon.. Mistä tätä ihottumaa oikein tulee? Ei se nyt itse ihottuma niin häiritsisi jos ei kutiaisi näin sietämättömän paljon ajoittain...

Mutta onneksi on ihania ystäviä ja onneksi ei tarvitse rynnistää koulua läpi yksin :) On nuo ihanat joiden kanssa terapioida ja purkaa ärtymystään kun opettajat haluaa taas vaan kiusata. Ja tuo ihana ilma! Aurinko ja lämpö piristää aina. Odotan myös niin paljon tulevan viikonlopun mökkireissua toisten ihanien ystävien kanssa <3 Saunaa ja grillailua sekä loistavaa seuraa...ehkä jopa euroviisuja ;)

Nyt pitää painua pehkuihin! Huomenna taas kahdeksasta neljään siinä koulun kirjaston muutaman neliön kokoisessa kopissa väsäämässä opparia ja kärsimässä hapenpuutteesta :P

Viikonloppua

Olen onnistunut taitavasti sotkemaan unirytmini ja se tuntui perjantaiaamuna, kun yhtäkkiä pitikin olla taas kahdeksalta koululla. Ajatus ei tahtonut millään kulkea ja taisin vähän liikaakin pyydellä anteeksi aivokämmieni vuoksi. Mutta saatiin kuin saatiinki jotain silti tehtyä opparin eteen :) Ja sain myös palautettua sen oppimispäiväkirjan! Nyt siis vaan venaillaan niitä 25 op:tä...  Oli muuten todella hiljaista koululla perjantaina helatorstain jälkeen :o Ei kyllä ruokalakaan ollut auki..

Perjantain iltaa tuli piristämään pitkäaikainen ystävä, jonka kanssa ei oltukaan nähty piiitkään aikaan :) Maailmaa tuli parannettua taas urakalla ja hoitsuhommat juteltiin läpi viinilasillisten kanssa. Tuli myös SingStaria laulettua sen verran myöhään, että aamulla tuntui, kun taas unta takana liian vähän. Mikan ensimmäiset sanat aamulla: "Huomenta rakas! Keitänkö sulle kahvia" <3

Hopulla lähdettiin kuitenkin vanhemmille, josta saatiin auto, jolla huristeltiin itikseen. Oli tarkoitus sekoittaa mun ajatuksia vähän lisää katsastaa puhoksen tarjonta. Mielessä kutkutti eräs testaamani pyörä Sellon pyörästä. Velo Oxygenin loistava palvelu ja tarjouksessa oleva hyvä pyörä kaikilla lisäosilla vei kuitenkin voiton. Nyt on siis uusi pyörä ja johan rullaa hyvin! Vanhalla pyörällä olisi kyllä tullut huomattavasti rankempi treeni, mutta on se mukavampaa pyöräillä joka päivä töihin hyvällä pyörällä :) Huoenna testaamaan vempelettä kunnon lenkillä ;)

Oltiin siinä uskossa, että Suomen peli alkaisi vasta joskus kolmen aikoihin, eli ei pidetty mitään hoppua kauppareissulla. Noh, mutta kun saatiin kotona peli näkymään, teki Suomi juuri maalin. Eli lähti fiilikset korkealta, mutta nyt tilanne onkin sitten 6-1 Venäjän hyväksi :/ Ei voi mitään. Näyttäisi Venäjän peli siltä, että ansaitsisivat ihan sen MM-voiton. Mutta pronssipeliin sitten uudella meiningillä! :) Minusta pronssipelikin on hieno saavutus, vaikka kuinka se taisto kullasta olisi ollut vielä siistimpää.

Helatorstai

Mukavia tämmöiset "vapaapäivät" keskellä viikkoa. Tai no onhan tämä nyt aika vapaapäivä, kun en ole ollut töissä enkä luennolla tänään. Tosin kouluhommia on tullut kirjoiteltua :) Mutta joka tapauksessa mukava päivä ollut.

Mukavuus alkoi jo eilen, kun vietin illan taas järvenpäässä opparia väsätessä, mutta tällä kertaa valkkaripullon kanssa. Oli mukava ottaa kirjoittaminen vähän rennommin kun vapaapäivä tulossa :) Nyt on jo kaksi tutkimuskysymystä kokonaan pulkassa ja kolmannen tulokset on ainakin osittain kategorioitu. Oppariohjauksessa saatu positiivinen palaute myös piristi. Ehkä tästä sittenkin vielä ihan hyvä (ellei parempikin) oppari tule :) Pitäisi vaan saada kesän aikana väännettyä loppuun asti, jotta heti syyskuussa voitaisiin pitää seminaari ja päästäisiin meidän yhteistyökumppaneille luennoimaan tuloksista. Mutta oon itsekin jotenkin yllättynyt, että meillä ihan oikeasti on jotain mielenkiintoisiakin tuloksia :o Ilmeisesti tästä sittenkin saattaa ehkä olla jotain todellista hyötyä :D

Mutta juu, tänään sai nukkua ihanan myöhään ja nukuinkin jopa yllättävän hyvin, vaikka kuinka Batman yritti kaikkensa, että nousisin aikaisemmin :) Herättyä sai rauhassa syödä aamupalaa ja juoda aamukahvin <3 se on tuntuu aivan luksukselta kun aamulla ei ole mihinkään kiire. Saatiin kuitenkin siivottua kämppä mukavasti ennen kuin automme uusi omistaja saapui paikalle. (näin välihuomiona: meillä on "aina niin siistiä" koska sotkut siivotaan pikavauhtia pois ennen kuin joku tulee...älkää siis ikinä tulko yllätysvisiitille niin mielikuvanne asuntomme siisteydestä ei romutu...) Eli auto on nyt vaihtanut omistajaa :) jotenkin helpottunut olo. Ei tarvitse enää maksaa kaikenlaisia vakuutuksia, autoveroja, katsastuksia tai korjauksia. Nyt kun Mika on kesän töissä huomattavasti lähempänä kuin Karkkilassa (Helsingin rajojen sisäpuolella) ei autolle ole tarvetta. Varsinkin, kun tarvittaessa hyvin suurella todennäköisyydellä auton saa lainaan mun vanhempien luota tuosta 500m päästä. Auton myymisen kunniaksi nyt voisi olla loistava hetki hommata sitten se toimiva pyörä :) Ehkä lauantaina... Tosin on ihan liikaa hyviä vaihtoehtoja pyöristä, joten päättöksen tekeminen on vaikeaa.

Mieltä piristi tänään myös se, että sain kirjoitettua kouluterveydenhuollon oppimispäiväkirjan valmiiksi :) Huomenna muokkaan sen koululla palautuskuntoon (omalla koneellani en saa sitä sen näköiseksi kuin koulu vaatii) ja sitten sekin olisi pois päiväjärjestyksestä. Lastenneuvolatyön oppimispäiväkirjan sain myös palautettua jo eli kesä olisi enää kahden luennon, yhden tentin ja viisisivuisen ammatillisen kasvun esseen päässä! Sekä tietenkin opparia tulee vielä väsättyä täydellä teholla ennen kesää, mutta aivan varmasti siinä jää hommaa vielä kesäksikin. Toivoisin nyt vaan, että opettajat laittaisivat koneelle pikaisesti suoritusmerkintöjä. Tällä hetkellä ilmassa roikkuu 20 op.. Se on siinä ja siinä saanko näkyviin ennen kesätyön alkua sen 180 op jolloin olisi korkeampi palkka :/ Ja sitten ärsyttää kun se jää muutamasta opintopisteestä kiinni (jotka siis on suoritettu mutta eivät näy koneella..).

Kesä on niin lähellä! Vaikka kesä menee 1-2 viikkoa vailla kokonaan töissä, niin silti odotan sitä niin paljon! Tänään oli jo ihanan lämmintä vaikka muuten ei paras mahdollinen sää ollutkaan. Tehtiin Mikan kanssa lähes 2h kävelylenkki. Ei tarvinnut takkia enää! Ja vaikka välillä satoi, oli silti lämmin :) Rakastan noita pitkiä kävelylenkkejä tuon rakkaan kanssa jutellen!

Eipä tänne ihmeempiä :) Happy fiilis. Vaikka välillä tuntuukin raskaalta ja ei aina jaksaisi (esim. koulua...) niin silti elämä tuntuu rullaavan aika tosi hyvin :) Täytyy nyt vaan vielä päästä yli tästä mun aikuistumiskriisistä. Jotenkin sitä haluaa jo päästä koulusta veks, mutta samaan aikaan kauhistuttaa ajatus alle vuoden päästä häämöttävästä valmistumisesta ja työputken aloittamisesta :S

Mulla on ongelma. Ongelma koskee Facebookkia.

Haluan pitää kaverimääräni facessa mahdollisimman pienenä. Eli pyrin minimoimaan sieltä puolitutut. Pidän ne henkilöt kaverilistalla, joiden menemiset ja sanomiset tai ihan vaan olemiset jollain tavalla edes kiinnostaa. Eli en todellakaan hyväksy kaveriksi niitä arabimiehiä joiden kaveripyyntöjä vähän väliä ilmaantuu.

Mutta nyt.... Sain kaveripyynnön ihmiseltä, jonka nimi kuulostaa jollain tavalla tutulta, mutta en mitenkään saa päähäni kuka se on. Kyseisellä henkilöllä ei ole edes kuvaa itsestään koko facebookissa, mikä vaikeuttaa huomattavasti henkilön tunnistamista. Itselläni kun ei ole mikään loistava nimimuisti. Yritin jopa googlata kyseisen henkilön, mutta ei sekään auttanut.

Asia jäi jotenkin häiritsemään :D En millään kehtaa kysyä suoraan henkilöltä itseltään, että kukahan mahtaa olla.... Enkä toisaalta haluaisi jonkun randominkaan kaveripyyntöä hyväksyä.

Osaapas olla jopa Facebook hankala. Tosin positiivista jos ongelmani ovat tämän tasoisia :D

Asiasta kukkaruukkuun. Onnistuimpas saamaan itselleni nyt jonkinlaisen ylähengitystieinfektion. Ja voi että kun voi olla vaikeaa jarrutella :D Ehkä sitä olisi jo terve, jos olisi heti levännyt muutaman päivän. Mutta ylläripylläri ettei pöpöä häädetä tällä tavalla :P Eli ihan itseäni saan kiittää siitä, että nyt sattuu jo pelkkä hengittäminenkin eikä ääni tahdo kulkea. Mutta se vaan on niin vaikeaa levätä kun olisi niin hirmusesti tekemistä (tärkeääkin semmoista) ja kun ei ole edes kuumetta. Eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa kuitenkin :)

Tänään oli taas IV-kouluttautumista. Lievästi sanottuna nolotti niistellä ja yskiä siellä vähän väliä, kun kuitenkin on kyse kanyloinnista eikä kukaan tuskin halua räkääni laskimoihinsa. Hinkkasin käsiäni sitten mahdollisimman paljon saippualla ja käsidesille. Mutta hei jee! Tällä kertaa kanyloin onnistuneesti :D Hieno fiilis, kun sai neulan oikeaan paikkaan. Ehkä vielä joskus kädet tärisisi vähemmän enkä heittäisi tippaletkua lattialle :D Ja ei, en pistänyt sitä tippaletkua kanyyliin kiinni lattian kautta... Mutta nyt on todella paljon varmempi olo lähteä kesällä tökkimään vanhuksien suonia :) Nyt olen kaksi kertaa kanyloinut ja onnistunut kerran :D Eli onnistuminenkin on selvästi mahdollista.

Mutta huomenna olisi koulussa vietettävä klo 9-19 opparin ja lasten psykiatrian parissa. Jos nyt edes tuota ääntä sitten pyrkisi säästelemään...

Nonniin, nyt voisi olla hyvä hetki taas raapustella jotain :D

Elikkäs, harjoittelu oli ja meni. 8 viikkoa harjoittelussa tuntui tällä kertaa kyllä jotenkin tapolta. Viimeinen viikko tuntui kulkevan kituutellen, vaikka itse harjoittelu oli oikein jees ja ohjaaja ihana, mutta väsymys otti vallan. Tykästyin kuitenkin siihenKIN hommaan. Etenkin alakoululaiset olivat ihania :) Yläkoululaiset vähän eritavala ihania, mutta sekin oli oikein jees. Oli jännää pitää yhdelle luokalle murrosiästä luento :D Meni itseasiassa yllättävän hyvin! Ja lapset (tai nuoret) oli yllättävän aktiivisia.

Mieltä piristi myös jälleen loistavat arviot :) Tosin en vieläkään ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan, kun mua sanotaan kypsäksi. Mikä musta tekee kypsän? Minkälainen pitäisi olla ettei olisi kypsä? Huomasin myös harjoittelun aikana, miten tyhmältä tuntuu kutsua itseään aikuiseksi :D Kuulosti vaan niin hassulta se "me aikuiset yritetään auttaa" jne. Hassua, että tässäkin iässä tuntuu niin hassulta sanoa itseään aikuiseksi. Vähän niin kuin tuntuu hassulta kun joku (tai itse) sanoo mua avovaimoksi. Kyllähän minä olen aikuinen ja avovaimo, mutta jotain siinä on vain omituista.

Ja enhän mä nyt mitään kouluhommia saanut tehtyä harjoittelun kanssa päällekkäin kun viikonloppunakin tuntui olevan yllättävän paljon tekemistä tai sitten vaan löhöilin. Eli niiden kanssa täytyy nyt kiriä ja reilusti. Tänään on kotitentin viimeinen palautuspäivä ja sain vihdoinkin raapustettua siihen vielä pohdinnan, jonka olin kokonaan unohtanut. Eihän siitä meidän kotitentistä tullut kuin 37 sivua pitkä ;) Kahden viikon päästä on oppimispäiväkirjojen palautukset neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta. Neuvolasta puuttuu enää 4 tarkastuksen läpikäynti, mutta kouluterveydenhuollosta puuttuu aika pitkälti kaikki. Mutta hei kyllä tämä tästä :D Onneksi opettajat sentään tajusivat, että eivät tosiaan olleet laskeneet portfolioon käytettäviä tunteja yhtään mihinkään, eli päättivät sisällyttää sen syksyn harjoittelun tehtävään. Eli vihdoinkin syksyllä tarvitsee harjoittelun aikana olla vain täyspäiväisesti töissä, eikä tarvitse väsätä vielä tehtäviä 8h työpäivän jälkeen :) Kuitenkin se portfolio pitäisi saada nyt kevään aikana vielä valmiiksi :P

Mutta harjoittelun lopun kunniaksi kävimme koulukavereiden kesken syömässä eräässä sisätautien lääkäriluennoitsijamme suosittelemassa varman närästyksen aiheuttamassa raflassa. Siitä keskusteltiin silloin joskus ekan vuoden loppupuolella tai tokan vuoden alussa (en muista tarkkaan milloin), kun käytiin läpi närästystä pahentavia tekijöitä. Nyt närästystä ei tosin tullut, vaikka renniet olikin mukana. Olisi pitänyt varmaan juoda vielä se kahvi jälkkärin kanssa... Mutta hauskaa oli tyttöjen kanssa :) Ja jotenkin sitä tarvitsee aina sitä aivojen nollausta rankan harjoittelun jälkeen noiden kohtalon tovereiden kanssa.

Viime viikonloppu taas vietettiin kissanäyttelyssä messukeskuksessa. Ei ollut se valtava halli hirmusen hyvä kissanäyttelypaikka, nimittäin melu oli valtava ja joku olikin mittaillut desibelejä, jotka pysyivät jatkuvasti yli 80dB. Myös kaikkien kissojen käytös oli sen mukaista. Paneelissa useampi kissa sai totaalisen hermoromahduksen. Meidän Robin oli myös vielä tavallista enemmän kauhuissaan tuomarin pöydällä ja sähähteli molempina päivinä. Paras paikka Robinin mielestä oli joko mamman syli tai häkki. Lauantai ei ollut lainkaan meidän päivä. Batman hävisi sertin vastustajalleen ja Robinille ei myönnetty serttiä vaikka vastusta ei ollut. En tosin ymmärrä lainkaan sitä Robinin tuomaria. Miten voi olla antamatta serttiä kissalle, joka on ollut kahtena edellisenä kertana värin paras ja voittanut pentuna aikuisetkin? Tosin ei Robinkaan siitä tuomarista millään tavalla pitänyt :D Sunnuntaina taas Batmanillä oli liian kova vastus, mutta tällä kertaa Robin sai sertin toiselta tuomarilta.

Heti näyttelyviikonlopun perään tulikin vappu :) Oli oikein mahtava vappu! Etenkin tiistai oli ihana! Maanantaina käytiin katsastamassa mantan lakitus. Mieletön ihmisryntäys, mutta silti tykkään käydä aina sen katsomassa. Siitä pääsee vapputunnelmaan, kun saa painaa valkoisen lakkinsa päähän samaan aikaan mantan kanssa. Loppuilta vietettiin sitten kaupungilla pyörien ja myöhemmin Pihlajamäessä. Tiistai oli kuitenkin vielä monta kertaa maanantaita parempi! Ensinnäkin heräsin aamulla ilman krapulaa. Pienen väsymyksen vei tiehensä varmuuden vuoksi juotu krapulajuoma (Gefilus Balance Strong on aivan huippu krapulajuoma!). Herättiin rauhassa ja yhden aikoihin lähdettiin Pihlajamäkeä kohti. Aurinko paistoi ja oli suht lämmin. Tilattiin joukolle pizzat ja otettiin muuta piknikkamaa mukaan läheisille kallioille. Seura oli loistava,pizza hyvää, musa omasta podista ja aurinko paistoi täydellä teholla, eli pizzapiknik oli erittäin onnistunut :) Vaikka oma valkoinen lakki oli päässä, tuntui kotona päässä usea auringossa vietetty tunti, eli jälleen Gefilus Balance pelasti alkavalta auringonpistokselta ;)

Tämä viikonloppu vietetään mökillä talkoissa. Tänään taas täytyy kohta lähteä kaupunkiin etsimään kuntaliiton kirjastoa, jossa on oppariaineistoa varattuna.