Pähkinänkuoressa...

Viime päivien mietteitä pähkinänkuoressa:

- Ei se päivystystyö niin ydinfysiikkaa ollutkaan

Ei siis ainakaan tk-päivystys. Kyllä siitä oppii ja paljon, mutta ei niin hc:tä kuin pelkäsin. Huomaan jopa tietäväni paljon ja kaikenlaista :O Vaikka kyllähän edelleen kyselen ehkä jopa tyhmältäkin kuulostavia kysymyksiä.

- Inka osaa viedä pois tonnin henkistä kuormaa

Tänään oli kahvittelua Inkan kanssa. Vain toinen hoitsu voi ymmärtää täydellisesti toista hoitsua. Aivan täydellistä jakaa harjoitteluun liittyvät tuskan toisen samassa tilanteessa olevan kanssa. Isot kiitokset taas Inkalle. Kyllä me hei ollaan ihan loistavia, pitäisi vaan uskoa enemmän itseensä...

- Olisi kiva jos ohjaajat osaisivat ohjata

Opiskelija ei tarvitse ohjaajaa, joka vain tykkää kertoa mitä kaikkea osaa. Opiskelija ei tarvitse ohjaajaa, joka ei anna palautetta, hyvää eikä huonoa. Opiskelija ei tarvitse ohjaajaa, joka ei ohjaa uusia asioita. Opiskelija ei tarvitse ohjaajaa, joka ei anna tilaa tehdä työ oikein, mutta omalla tavallaan. Opiskelija ei tarvitse ohjaajaa, joka ei kannusta, vaan osoittaa vain huonot puolet opiskelijassa. Opiskelija ei tarvitse ohjaajaa, jota ei voisi opiskelija vähempää kiinnostaa.

Opiskelija kaipaa ohjaajaa, joka on kiinnostunut ohjaamisesta ja opiskelijoista. Opiskelija kaipaa ohjaajaa, joka antaa opiskelijalle työrauhan. Opiskelija kaipaa ohjaajaa, joka vastaa niihin "tyhmiinkin" kysymyksiin ammatillisesti ja asiallisesti. Opiskelija kaipaa ohjaajaa, joka kertoo, kun hommat menevät pahasti metsään, mutta kannustaa ja antaa positiivista palautetta, kun se on aiheellista. Opiskelija kaipaa ohjaajaa, joka antaa opiskleijan tehdä hommia itse, koska itse tekemällä oppii parhaiten. Opiskelija kaipaa ohjaajaa, joka antaa sopivasti vastuuta oikeissa tilanteissa. Opiskelija todella kaipaa ohjausta uusissa asioissa, luennot eivät nimittäin anna riittäviä valmiuksia käytännössä toimimiseen.

- Viimeinen harjoittelu synnyttää yllättävän paljon stressiä...

On se kiva kun hoetaan "ai sä oot kohta valmistumassa?! No sähän voit hoitaa sit kaikki hommat!" ensimmäisestä päivästä lähtine........

- Pikavipit ja niiden mainonta on perseestä

"Elä tänään, maksa huomenna." Voi ei mitä ne opettaa mainoksissa!! Vastuutonta toimintaa sanon minä!

- Kova kaipuu aurinkoon ja lomalle

Ei oikein koulu jaksa enää kiinnostaa näin valmistumisen kynnyksellä. Kun on ollut juuri joulusijaisena, on ihmeen vähän motivaatiota tehdä palkatta töitä harjoittelussa. Joka päivä saa kuunnella ohjaajien sanovan "ompa kiva, kun on opiskelija, niin ei tarvitse itse tehdä mitään." Onneksi matka odottaa tulevaisuudessa ja sen voimilla jaksaa vielä loppuun asti <3

- Olen ihan hukassa, että mitä tehdä aina työpäivän jälkeen

Mulla on yhtäkkiä ylimääräistä aikaa, tälläkin hetkellä on aikaa kirjoittaa tätä. Ei tarvitse sen sijaan vääntää jotain koulutehtävää! Aivan outo tunne! Mulla on aikaa! Kestää hetki, ennen kuin sopetuu tähän uudenlaiseen ajan käyttöön. Ei tarvitsekaan olla töissä/koulussa/harjoittelussa ja loppuilta tehdä tehtäviä/lukea tentteihin. Voi tehdä mitä haluaa :o Jos vaikka saisi vihdoinkin ommeltua  silkkitoppini valmiiksi tai neulottua jotain ihan vaan huvikseen vaikka itselleni. Nyt pitkä viikonloppu, jonka olen saanut kerättyä aktiivisesti tunteja tahkomalla. Jos nyt saisi vaikka siivottua jumpan lisäksi? Tilasin juri Novitalta lankoja 8) Pääsee neulomaan! Ja hartiat huutaa hoosiannaa! :D

- Työkriisi tietenkin taas käynnissä

Hakeakko unelmatyöhön, vai tehdä ei niin unelmahommaa ehkä jopa vakipaikalla? Hirveä kriisi tän ekan työpaikan kanssa.... Ja tietyt ihmiset eivät yhtään vähennä paineita... Voiko tulevan työuransa pilata ekalla työpaikalla valmistuneen? Työhakemuksessa ei taida olla hyvä yhdistelmä: Vastavalmistunut, 23v, työkokemus alle 1v, joka suurimmaksi osaksi perustuu harjoitteluihin. Olen huomattavasti surkeampi työhakemusten tekemisessä, kuin työhaastattelussa.  Ehkä pitäisi vaan olla iloinen siitä, että on mitä todennäköisimmin ainakin yksi varma paikka.

- Ystävät ovat korvaamattomia

Tarvitseeko tämä enempää?