Koulussa taas

Jopas on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Neuvolaharjoittelu oli ja meni, samoin kypsyysnäyte (toivottavasti olin nyt sitten tarpeeksi kypsä). Harjoittelun loppukin meni yhtä loistavasti kuin koko muu harjoittelu. Aivan turhaan silloin joskus hermoilun tuota harjoittelua, neuvola mitä ilmeisimmin olisi semmoinen paikka, jossa todella voisin (ja haluaisin) olla töissä tulevaisuudessa (tosin on niitä muitakin mahdollisuuksia edelleen mielessä..). Jos lykästää, niin maaliskuussa olenkin neuvolassa sitten töissä ;) mutta siitä sitten joskus lisää. Kyllä sitä sai harjoittelun aikana melkoisen määrän itseluottamusta ja varmuutta siitä, että kyllä mä selviän, enkä mitenkään huonostikaan... Ehkä se neuvola sitten todella olisi sopiva paikka mun henkisille ihmisille :) Sen verran moni asia on muutenkin lähellä sydäntä siinä työssä.

Mutta nyt on tosiaan myös ensimmäinen viikko kouluakin takana. Ja sain myös viimeisen harjoittelupaikkani! Vantaan terveyskeskuspäivystykseen vie tieni tammikuussa. Sitä paikkaa kyllä todella jännitän! Saa nähdä miten mun siellä käy :D Mutta tottahan se on, että jos nyt en sinne mene, niin en koskaan. Opiskelijana kynnys on kuitenkin matalampi kuin työntekijänä. Siellä onneksi hoidetaan vauvasta vaariin, niin oppii monipuolisesti joka ikäluokasta. 6 viikkoa siis siellä.

Nyt kuitenkin tosiaan koulua vielä 2 viikkoa aktiivisesti, minkä jälkeen luento tai kaksi viikossa. Eli kahden viikon jälkeen alkaa tosiaan työtkin. Tuskastelen johtamisen oppimispäiväkirjan kanssa, tai no johtamisen kanssa yleensä. Ei vain ole minkäänlaista motivaatiota tai kiinnostusta koko kurssia kohtaan. Järkyttävän tylsää! Tänäänkin useampi tunti jaarittelua osaamisen johtamisesta ja nyt siitä pitäisi keksiä jotain kivaa kirjoitettavaa. Ei vaan inspaa yhtään ja pää lyö tyhjää. Otan mielelläni motivaatiolahjoituksia vastaan vielä näin viime metreille.

Onneksi viikkoihin sisältyy paljon kaikkea mukavaakin. Koulun ja muun kiireen keskellä olen ehtinyt treffata ihania ystäviäni mm Outia ja hoitsujen kanssa jatkettiin tänään raflakierrostamme. Tänään oli vuorossa Santa Fe. Olen rakastunut tex mexiin. Seuraavana vuorossa ehkä nepalilaista. Ensi viikolta odotan taas jo perinteeksi muodostuneita parvekebileitä.

Meillä oli muuten eilen yllättävän onnistunut eläinlääkärireissu eilen! Zylkène tekee selvästi ihmeitä tuolle meidän lääkärikammoiselle kissalle. Selvittiin vain pienellä suullisella vastalauseen ilmaisulla rokotuksesta :) Bäde taas menetti pallinsa. Jos nyt vaikka alkaisi ruokakin kiinnostamaan. Tosin tänä aamuna se taas yritti astua Robinia, kun Robin söi. Kyllä se kuitenkin vähän ajan päästä tajusi, että itsekin pitäisi syödä. Meillä on höpsöt kisut <3