Täydellinen viikonloppu

Viime viikonloppu oli kaikin puolin onnistunut ja tuli todella tarpeeseen. Ylityötunteja oli kerääntynyt sen verran, että sain perjantainkin vapaaksi. Kyllä se kolme vapaata vaikuttaa ihmeellisen paljon enemmän kuin kaksi.

Torstaina töiden jälkeen syötiin ensin kotona ja pian lähdettiin kotikotiin vaihtamaan autoihin renkaita. Iskä lämmitti saunan ja oli ihanaa päästä pitkästä aikaa taas löylyihin. Kotona sitten leffaa Mikan kainalossa.

Perjantaina sain herätä ilman herätyskelloa juuri silloin kun huvitti. Ihanaa kun ei ollut kiire yhtään minnekään. Kun vihdoin heräsin, sain herätä ihanaan valkeaan aamuun. Ensilumi oli satanut aamun (tai yön) aikana. Sateisen, ankean ja pimeän syksyn jälkeen on aivan ihanaa saada lunta maahan. Tulee heti paljon pirteämpi fiilis ja saa kaivattua helpotusta kaamosoireiluun. Lumi tekee pimeydestä siedettävää. Tosin harkitsen edelleen tosissani semmoista supervalolamppua (tuli oikosulku enkä muista enää miksikä niitä oikeasti kutsutaan). Ehkä se helpottaisi aamuheräämistä? Kuuntelen mielelläni kokemuksia semmoisen omaavalta.

Herättyäni perjantaina ja laiskoteltuani sopivasti (ja kellon oltua sopivasti), väsäsin eväät, puin sopivan lämpimästi, nappasin dementihiihtosauvat mukaan, kävin ostamassa kaupasta vähän lisää evästä ja hain vanhemmiltani auton. Kävin noutamassa Mikan töistä ja Mika huristeli meidät Nuuksioon. Ahh, sitä raittiin ilman määrää! Sääkin oli täydellinen päiväpatikointiin. Noin 8-9km siinä tulikin käveltyä. Sitten kaupan kautta takaisin kotiin ruokaa tekemään ja jälleen leffaa Mikan kainalossa.

Mika ja mun dementiahiihtosauvat

Nuuksio...ja minä

Vähän teetä ja voikkaria

Suu täynnä lakua on hyvä jatkaa matkaa. Ja enkös olekin sitten niin edustava? ;)

Lauantaina lähdettiin Mikan kanssa salille hyvinkin pian heräämisen jälkeen. Salin jälkeen vähän siivoilua ja iltapäivästä mentiin mun tädille syömään ja pelaamaan lautapelejä. Todella mukava ilta! Täti oli kyllä aika innokas kaatamaan punkkua..

Sunnuntaiaamu tuli taas laiskoteltua. Neljäksi lähdin Lahteen ja Inka liittyi matkaseuraksi matkan varrella. Menin ensimmäistä kertaa elämässäni Tupperware(jos se kirjoitetaan noin)-kutsuille, jotka ystäväni järjesti. Koko matkan pääpointti oli nähdä taas pitkästä aikaa harjoittelun keskellä ystäviäni, mutta tuli sitä muutama muovihärpäke tilattua. Teki kyllä taas niin hyvää saada parantaa maailmaa ja omaa mieltään Inkan kanssa :)

Kolmessa päivässä saa ihmeellisesti tehtyä. Nyt kuitenkin uusi viikko ja uudet kujeet. Enää kaksi viikkoa harjoittelua :) Tai no 1,5 tänään. Flunssa tosin yrittää kovasti päästä päälle. Tänään heräsin ilman ääntä, onneksi se kuitenkin vetristyi suht nopeasti. Täytyypi mennä heti tekemään anopin supermehua..

Lopuksi muutama kesäinen kuva näin talven kynnyksellä

Vantaanjoen rantaa joskus elokuussa muistaakseni

No ei nyt enää niin kesää. Kissojenyöstä.

Valotusajalla leikkimistä kissojen yössä.