Tietoja minusta

Oma kuva
Olen vastavalmistunut terveydenhoitaja, joka asustelee helsingissä avopuolisonsa ja kahden kissan kanssa. Aloittelen työuraani sairaanhoitajan hommissa akuuttivuodeosastolla ja kauhu lopullisesta aikuistumisesta ja työuraputkesta on herännyt. Teksteissä käsittelen arkeani, ajatuskiemuroitani ja vastavalmistuneen haasteita oma menneisyyteni huomioon ottaen.

maanantai 2. toukokuuta 2011

Vappuapappua

Vappu oli ja meni taas ja nyt on uusi viikko startattu käyntiin. Mutta hieman vapusta:

Fiilis tosiaan kohosi suhteellisen hyvien yöunien jälkeen ja aamulla ruvettiin Mikan kanssa ompelemaan urakalla merkkejä kiinni haalareihimme :) Kaupassakin piti vielä käydä ja alkossa. "Matkan varrella" piti myös käydä moikkaamassa noita ihania karvapalloja <3 Sitten kun ei tuntunut satavan liikaa, kiskastiin haalarit päälle ja lähdettiin kaupunkiin kantsomaan mantan lakitusta. Oltiin perillä jo viiden aikoihin, jolloin patsaan pesu oli vasta käynnissä, mutta sillon oli vielä mukavan väljää...H-hetkellä itse lakituksen aikaan olikin porukkaa sitten vähän enemmä...Siksi mulla ei ole kuvaa mantasta lakki päässä :D


Mutta kyllä kylterit pesi nätisti ;) Mutta en kyllä muutenkaan kuluttanut kameraani lainkaan tarpeeksi vappuna :/ Monia tuli nähtyä ja Äpy-peliäkin tuli pelattua. Mikan kanssa haluttiin kotimatkalla välttämättä juustohamppareita, joten mentiin Puksun mäkkiin ja sieltä olikin sitten jonkin verran käveltävää kotiin :D Mutta juustoja syödessä ei ollut yhtään paha matka ;) Ja toteutettiin me se leffasuunnitelmakin siinä kotiin päästessä <9 Muutama kuva vapusta:


Tämän jälkeen tosiaan unohdin kamerani olemassaolon :( Mika oli kunnon teekkari ja pisti ayy:n ohjeiden mukaisesti lakkinsa päähän vasta puolenyön jälkeen vappupäivän puolella. Minä en noudattanut ayy:n ohjetta ja pistin oman lakkini päähän omien tapojeni mukaisesti mantan saatua oma lakkinsa :) Niin ja yllä olevassa kuvassa Eeva ja Marie :)

Vappupäivän aamuna olo ei ollut mita parhain. Piknik jäi totaalisesti väliin. Ei huvittanut, ei jaksanut. Pakotin itseni kuitenkin hereille siinä 11 aikaan, vaikka olisi tehnyt mieli nukkua paljon enemmän kuin 7h, mutta tiesin, etten muuten saisi itseäni lähelläkään aikaisin nukkumaan maanantain aikaista herätystä varten. Kahden aikaan kuitenkin jo saatiin ittemme siihen kuntoon, että lähdettiin nopeatahtiselle kävelylenkille. Reilu tunti siinä saatiin kulutettua ja lievä darrafiilis karisi siinä mennessä. Lenkin jälkeen kaappastiin saunakamat mukaan ja lähdettiin mun vanhempien luo. Iskä oli luvannu lämmittää meille saunan ja saunaa odotellessa me oltin luvattu vaihtaa sen autonrenkaat jotta sen selkä säästyisi :) Uuden auton saloja selvitellessä, renkaita vaihdettaessa ja ylimääräisiä pyöränosia tutkaillessa menikin sitten vähän pidempään ja sauna oli tosiaan tarpeeksi lämmin kun sinne päästiin :D Iskä pisti myös takkaan tulen, jotta voitaisiin paistaa marshmallow:sseja... siis semmosia aitoja semmosia...joita hiilloksessa kuuluukin paistaa. Ne on naminamnam<3 Päädyttiin vanhemmille paistaa niitä takassa, kun sitä ennen Mika oli toiminut näin:

Paljon parempia tulee takassa kuin tuikun päällä :D

Mutta juu eipä tässä muuta. Viimeinen viikko kalajärvellä lähti käyntiin. Mun harmikseni mua ohjaava opettaja haluaa tulla tapaamaan mua sinne :/ Mutta juu ainakin tuolla on kehittynyt hurjasti verinäytteenottotaidot taas. Homma alkaa olee normitapausten kohdalla jo aika hanskassa.....Voi kuin kaikilla olisi hyvät suonet :D

Levännyt olo ei kuitenkaan tämän viikonlopun jälkeen ole. Tosin on 7h unta enemmän kuin 5-6h unta. Mutta nyt seuraavaa viikonloppua odotellessa...

Päivä 9: Uskoni

Kuulun ev.lut-kirkkoon, mutta en ole ihan sitä parasta sorttia. Ensinnäkin meidän perhe ei ole mitään uskonnollista sorttia eikä minua ole siihen kasvatettu. Kaikki ollaan kyllä ripari käyty, mutta mun molemmat siskot erosi kirkosta pian sen jälkeen ja iskäkin on eronnut siinä jossain samoihin aikoihin. Muistan, kun mummi joskus yritti opettaa mua rukoilemaan, mutta en oikein tuntenut sitä omakseni...pikemminkin tuli vain tyhmä olo. Raamattua en ole myöskään ikinä tuntenut omakseni. Jotenkin silti halua kuulua kirkkoon... Kuitenkin pidän siitä sanomasta ja ajatuksesta niiden kaikkien raamatun sanojen takana ja se myös vastaa suurimmalta osin omia ajatuksiani. Uskon kuitenkin jonkinmoiseen suurempaan voimaan tai johonkin vastaavaan, en vain tiedä onko se juuri semmoinen kuin raamattu sanoo. Mutta juu en ole itsekään vielä ihan varma mihin sitä todella uskoo.

2 kommenttia:

soubrette kirjoitti...

Hihii söpöjä kuvia :3

Munkin tuli vaahtokarkkien käristämis -himo :PPP Toivottavasti nähdään lauantaina!

Nelli kirjoitti...

ei nähty tänään :( mutta toivottavasti ennen kuin lähdet! onko enään aikaa nähdä ennen kuin lähdet?