Tietoja minusta

Oma kuva
Olen vastavalmistunut terveydenhoitaja, joka asustelee helsingissä avopuolisonsa ja kahden kissan kanssa. Aloittelen työuraani sairaanhoitajan hommissa akuuttivuodeosastolla ja kauhu lopullisesta aikuistumisesta ja työuraputkesta on herännyt. Teksteissä käsittelen arkeani, ajatuskiemuroitani ja vastavalmistuneen haasteita oma menneisyyteni huomioon ottaen.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Farkkukriisi!

Kohtasin tänään taas todella ärsyttävän ongelman Jumbossa pikaisesti kierrellessäni. Tarvitsen uudet farkut, mutta miten niiden ostaminen voi olla näin turhauttavaa/ärsyttävää?


Siskoni kanssa jonkin aikaa sitten keskustelimme yhdestä farkkuongelmasta, nimittäin niiden venymisestä. Kun ostan farkut, ne ovat täydelliset. Hetken käytön jälkeen kangas on jo sen verran kulahtanut, että farkut tuntuvat roikkuvan päällä. Sisko harrastaa aivan hitusen liian pienten farkkujen ostamista, jolloin alussa housuja saa väkivallalla kiskoa päälle sängyllä maaten, mutta hetken päästä ovatkin täydelliset. Tänään päätin pyrkiä noudattamaan siskoni taktiikkaa.

Aivan liian tuttua!! Tosin noin käy vaikka reisistä
housut olisivatkin hyvin istuvat! Sillä on ihan oikeasti syynsä
miksi olen tykästynyt farkkuleggingseihin.
Löysin Onlysta sopivasti hintabudjettiini sopivia ja mukavan näköisiä farkkuja. Päätin kahmia mukavan kokoisen pinon erimallisia ja erikokoisia farkkuja, jotta olisi paremmat mahikset löytää edes yhdet sopivat. Päätin aloittaa turvallisesta vaihtoehdosta, eli täysin tavallisesta parista hieman isommassa koossa. Sain farkut jalkaani mukavan vähällä vaivalla. Reisistä ja takapuolesta farkut olivat täydelliset, eivät kiristäneet liikaa eivätkä olleet (vielä) kuitenkaan löysät. Vyötäröllä taas tuntui olevan reilusti liikaa kangasta. Ne yksilöt tarvitsisivat siis vyön seurakseen (aivan kuten suurin osa kaikista muistakin housuistani).


Seuraavaa mallia kiskoessani päälleni olisin voinut päätellä jotain muutaman senttimetrin pituisesta vetoketjusta. Kuka saa takapuolensa mahtumaan noihin?! Jos sen takapuolen saa niihin housuihin ängettyä, niin ei ainakaan kuulu selvästi missään nimessä kumarrella mihinkään suuntaan tai muuten saa paljastaa aivan liikaa takana olevalle. Ja muutenkin mikäli yritin tunkea vähänkin pienempiä housuja päälleni kuin normaalisti, joko ne tyssäsivät kiitettävästi reisiini tai housujen vyötärö loppui täydellisen sopivasti juuri rakkauden kahvojeni (=jenkka kahvat) alle, jolloin ne korostuivat ikävästi.

katso sivun viimeinen kohta Tästä




Toisin sanoen, tuo sovitusreissu ei ollut oikein onnistunut.

Ehkä täytyy vain hyväksyä, että joudun tyytymään keskinkertaisesti sopiviin housuihin taas jälleen kerran.... Mistä löytää farkut, kun omistaa selvän vyötärön, mutta vastapainoksi myös aika leveän takamuksen? Noh, täytyy vaan jatkaa etsintöjä!

Ei kommentteja: