Aikuisuutta tai sen vastakohtaa

Sitä aina vaan tulee tietoisemmaksi, miten vanhenee aina vaan. Oltiin Mikan kans tupareissa eilen. Mun lapsuudenystävä (aka pikkuveli) muutti yhteen tyttöystävänsä kanssa. Se on aina yhtä awwwww kun syntyy avopari. Mut tästä se lähtee. Pikkuhiljaa kaikki vaan pariutuu ja muuttaa yhteen elämänsä emännän/isännän kanssa...sitä seuraa sit taas hääaalto...ja pian koko kaveripiiri onki sit täynnä pieniä sulosia tiitiäisiä. Niin sitä vaan vanhenee ja elämä menee eteen päin. Nyt vielä opiskellaan, mutta yhtäkkiä ollaanki jo työelämässä. Huoleton lapsuus on tosiaan takana. Mut on se mukavaa kasvaa aikuseks...vaikka haluunki aina säilyttää sisäisen lapseni. En haluu, että musta ikinä tulee semmosta vanhaa tosikkoa. Niinku sitä sanotaan: Elämä on liian lyhyt, jotta sitä vois ottaa liian vakavasti. Oon täysin samaa mieltä.

Mut se, että haluu pitää kiinni siitä sisäisestä lapsesta ei tarkota, että se lapsi hallitsis koko persoonaa. Välillä ottaa liikaaki aivoon mustavalkosesti ja itsekeskeisesti ajattelevat. Kaikkea voi oikeesti ajatella monelta suunnalta ja mikään ei ole yksiselitteistä. joskus sitä voi ajatella asioita vähän laajemmin ja miettiä mitä sen oman navan ympärillä oikein tapahtuu. Tietenkin kannattaa myös olla semmosta tervettä itsekkyyttä...ei tosin kauheen helpolta kuulosta. Kaikkee pitäs olla, mutta mitään ei liikaa...aika hyvä tasapainoilija pitäs olla. Eli ei sinäänsä mikään ihme, ettei kaikki onnistu edes lähelle. Ja juu...joillain se kehitys on ehkä vaan vähän hitaampaa fyysisistä tai psyykkisistä ongelmista johtuen.

Ja ku mikään ei oikeesti oo ikinä helppoa. Kaiken eteen pitää tehä töitä. Mikään ei tapahu vaan ittekseen. Ei edes se aikuseks kasvaminen. No mut jokainen omassa tahdissaan.

Ja anteeksi jos joku sai tästä iskun itteensä. Tää on vaan omaa ajatusten virtaa...ei oo tarkotus hyökätä kenenkään kimppuun. Ja tiedän etten itekkään ole lähelläkään täydelistä.

Mä en oo muuten ikinä oikeen ymmärtäny sitä, kun halutaan olla erilaisia. Halutaan erottua voimakkaasti joukosta. En ymmärrä sellasta "apua jollain muullaki on samanlainen paita ku mulla!" mitä väliä? Aika harvoin tehdään niitä uniikkikappaleita. Onhan se kyl sillon siistiä olla ainoa ihminen maailmassa jolla on semmonen vaate, mut en kyllä pistä pahakseni vaikka jollain muulla oliski samanlainen. Vielä vähemmän tajuun sellasta "KÄÄK sä matkit mua!!" Jostain varmaa seki ihminen on matkinu sen ideansa tiedosti sitä tai ei. Saa olla aika helvetin etevä, että saa kehitettyä jotain aivan uutta. Miks pitää aina tavotella sitä ylierilaisuutta? Joka tapauksessa me kaikki ollaan ihmisinä täysin uniikkeja. Mitä väliä vaatteilla tai hiustyylillä on? Esim sama vaate näyttää joka tapaukses ihan erilaiselta eri ihmisten päällä. Siitä tekee aina omanlaisensa.

Mä en oo ikinä halunnu herättää mitenkää kauheesti huomiota. Emmä tiiä, ehkä sitä on saanu liikaa negatiivista huomiota...tai jotenki muuten inhottavaa sellasta. Oon aina halunnu vaan olla ns normaali. Ehkä se on just sitä kun ei sisältäpäin istu normaaliin muottiin, niin haluaa edes näyttää siltä. Tietenki haluun näyttää hyvältä, mutta en haluu herättää liikaa huomiota. Muutenki jos on jotenki normaalista poikkeavan näköinen, niin siitä saa aina positiivista ja negatiivista palautetta. Harvemmin se sit on neutraalia....

Tai sit mä mietin ihan oikeesti aivan liikaa mitä muut ajattelee...