Tietoja minusta

Oma kuva
Olen vastavalmistunut terveydenhoitaja, joka asustelee helsingissä avopuolisonsa ja kahden kissan kanssa. Aloittelen työuraani sairaanhoitajan hommissa akuuttivuodeosastolla ja kauhu lopullisesta aikuistumisesta ja työuraputkesta on herännyt. Teksteissä käsittelen arkeani, ajatuskiemuroitani ja vastavalmistuneen haasteita oma menneisyyteni huomioon ottaen.

tiistai 8. helmikuuta 2011

On se vaikeeta valita

Kustaankartano vai puksun kotihoito?

Siinäpä vasta kysymys. Luulin, että haluisin ehdottomasti mieluummin kustikseen...muttamutta...Olen miettinyt asiaa liikaa enkä ole enää niin varma. Mutta kohtapuoliin (huomenna) pitäs rupee päättää kumpaan haluisin. Kustiksen osastonhoitaja on just niin osastonhoitaja. Se on aina sitä "merkkasin sulle ton ajanjakson ALUSTAVASTI" "ajat voi viellä jonkun verran elää, mut merkkasin sut tohon" Mitä toi nyt sit tarkottaa? Se on aina se ALUSTAVASTI. Mä en tiedä uskallanko mä kieltäytyä kotihoidonpaikasta, jos toi todella on vain alustavasti (eli mulle voidaan ilmottaa yhtäkkiä, ettei mulle olekaan töitä). Mut kustiksessa ei tarvisi ravata ympärinsä jatkuvasti kartan kanssa seikkaillen ja ei tarvisi toimia niin yksin, vaan aina olis joku lähellä, jolta kysyä apua. Työkin olis varmaa pitkälti sitä samaa vanhaa, minkä jo osaan. Kustiksessa mä saisin toimia myös sairaanhoitajan sijaisena, mikä tosin toisi enemmän vastuuta. Yleisten ohjeiden mukaan mulla on kesällä vähän alle 20op:tä liian vähän toimiakseni sairaanhoitajan sijaisena. (odotan reilun vuoden päästä tulevaa kesää, kun saan toimia terkkarin sijaisena). Jos meen kustikseen, mulla olisi myös kesälomaa vähemmän....ei suostunu, että aloittaisi viikon myöhemmin. (sain kuitenkin neuvoteltua, että saisin edes 2 viikkoa kesälomaa). Kustiksesta oon kuullu paljon hyvää palautetta.

Mut sit kotihoidossa taas SAISI olla ulkona hyppimässä, mikä on toisaalta hyvä asia vain jos tulee hyvä kesä. Työmatkakin olisi puolet lyhyempi ja sen taittaa nopeesti pyörällä (töissäkin liikkuisi helposti pyörällä). Työ olisi jotain sellasta mitä en ole vielä suoranaisesti tehnyt (tosin kotihoidon harjoittelu tulee keväällä eli tulisi tutuksi). Työ olisi tosi itsenäistä, mikä näyttäisi tosi hyvältä cv:ssä. Kotihoidon ikähaitari on suurempi kuin kustiksessa ja asiakkaat olisi tod.näk. vielä parempikuntoisia, mutta kiire olisi aivan varmasti läsnä. Kotihoidosta yleisesti oon kuullu hyvää palautetta, mutta myös paljon sitä valitusta työn raskaudesta.

Mulla on myös toinen ongelma. Mulla on päällekkäin kaksi 100%:n läsnäolopakon luentoa. Toinen on valinnainen ja toinen kuuluu perusopintoihin. Puhuin jo ton valinnaisen kurssin opettajan kanssa ja tuli fiilis, että se on aivan valmis heittää mut kurssilta veks, kun edes kyselen tuommosia. Tää toinen luento on taas psykiatrian lääkäriluento ja kaikilla lääkäriluennoilla on "tervetuloa puolen vuoden päästä uudestaa" -tyyli poissaolojen suhteen johtui se sitten mistä tahansa. (Ne eivät ole pakollisia suinkaan sen takia, että opettajian mielestä ne ovat ehdottoman välttämättömiä meidän opintojen kannalta, vaan koska koulu haluaa hyötyä jokaisesta sentistä, minkä se maksaa noille lääkäriluennoitsijoille, joten meidät pakotetaan istumaan siellä oltiin sairaita tai ei. Itse istuisin siellä kuitenkin jokatapauksessa, koska lääkäriluennot ovat todella mielenkiintoisia, mutta eikä tässä asiassa voitaisi edes joskus joustaa?) En halua jättää sitä yhtä luentoa roikkumaan, koska sillon mun yks opintokokonaisuus jäisi roikkumaan eli multa jäisi roikkumaan 10op:tä ton yhden luennon takia. Siitä tuskin tulisi ongelmaa kelan kannalta, mutta palkankorotus jäisi saamatta kesällä.

Aika ahtaalle sitä opiskelija pistetään. En edelleenkään ole oppinut jakautumisen jaloa taitoa. Ikävöin lukioaikoja, kun luennolta sai olla 8 kertaa poissa! Eli tosi paljon! Nyt täytyy jokaisesta poissaolosta käydä mielettömät neuvottelut, että miten sen saisi korvattua ja hyvin usein tuleekin vastaukseksi vain "tervetuloa puolen vuoden päästä uudestaan" ja on meitä joskus kehoitetukin tulemaan jopa pää kainalossa kouluun. Joskus tuntuu, että tämä menee jo epäinhimillisyyden puolelle. Ja eihän sitä ole edes mahdollista katsoa, ettei menisi valinnaisia ammattiopintojen päälle, koska ilmoittautuminen kaikille kursseille oli nytkin marraskuussa ja aikataulut kevätopinnoista tulivat joulun aikaan (eli yllättävän aikaisin jopa!). Sitä joutuu sitten aina valitsemaan kaiken aivan sokkona ja sitten myöhemmin yrittää luovia kurssien välillä ja anella poissaolojen armahtamista edes kasalla lisätehtäviä.

Toivottavasti musta tulee nyt edes hyvä terkkari tämmöisen meiningin jälkeen!

Ei kommentteja: