Alkaa olla tää "loma" lopuillaan. Oon onnistunut pitämään sen vähän liiankin hyvin lomana, kun eihän sen oikeasti loma pitänyt olla, vaan iso kasa itsenäisen työskentelyn päiviä rykelmässä. Noh....Empä ole sitä itsenäistä työskentelyä kauhiasti harrastanut. Sain mä eilen aloitettua sitä seminaarityötä. Mun oli tarkoitus kirjoittaa 3-5 sivua. Nyt olen kirjoittanut 4 sivua, enkä ole mielestäni päässyt edes kunnolla asiaan. Ei koko hommalla ole päätä eikä häntää ja toistan itseäni aivan liikaa. Eli se homma vaatii vielä rutkasti työstämistä. Etiikan esseelle en ole ajatustakaan suonut ja sama pätee enkun artikkelireferaattiin/esseeseen/systeemiin (näin selvillä olen koko tehtävänannosta).
Mitä sitten olen tehnyt? Noooh....Tuon seminaarityön aineiston työstämisessä meni vähän pitempään, kun olin luullut (enkä siinäkään ole vielä valmis kaikilta osa-alueilta). Lopun ajasta olen aika pitkälti vain lorvinut. Aika tuntuu kuluvan aivan liian nopeasti. Kun silmä vähänkin välttää, se on jo hypänny ihan liikaa etiäpäin. Sen huomaa keskellä yötäkin, kun ei ole unessa, mutta ei täysin hereilläkään vaikka olo on täysin pirteä.
En ymmärrä mikä siinä on, että siinä joskus 1.30-4 mun on aina pakko olla hereillä vaihteleva aika. Välillä aika on onneksi vain minimaalinen, mutta toisinaan taas sitä jää valvomaan useammaksi tunniksi. Esim viime yönä olin hereillä suunnilleen 1.30-3. Ei mua haittaisi ollenkaan semmoinen satunnainen heräily katsomaan kelloa ja toteamaan, että kyllä sitä voi tosiaan vielä nukkua rauhassa. Mutta kun sitä ei enää vaivattomasti nukahdakaan, rupeaa se heräily olemaan rasittavaa. Mutta minkäs sille mahtaa....
Katsottiin Mikan kanssa eilen illalla Nuori Hannibal. Joten tietenkin sillon 1.30-3 mulla pyöri vaan nonstoppina sen leffan tapahtumat päässä. Eihän se leffa mitenkään pelottava ole, mutta aika ällöttävä kyllä. Ja on muuten todella vaikeaa saada itsensä ajattelemaan jotain muuta.
Mutta juu...Nyt alkaakin koulussa jonkinlainen loppurysäys ennen harjoittelua. Nii-i...Olisi ehkä kannattanut tehdä ne roikkuvat kouluhommat pois alta...Jos tänään sais asioita enemmänkin aikaiseksi? Turha toivo?
Isä lähti taas merelle. Kyllä mullekin kelpais purjehtia caribialla nyt....
Tietoja minusta
- Nelli
- Olen vastavalmistunut terveydenhoitaja, joka asustelee helsingissä avopuolisonsa ja kahden kissan kanssa. Aloittelen työuraani sairaanhoitajan hommissa akuuttivuodeosastolla ja kauhu lopullisesta aikuistumisesta ja työuraputkesta on herännyt. Teksteissä käsittelen arkeani, ajatuskiemuroitani ja vastavalmistuneen haasteita oma menneisyyteni huomioon ottaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti