Oompas mä jumissa. Aamulla ylös noustessa ei lähtenykään kävely mukavasti käyntiin. Ilmeisesti eilinen koulupäivä oli sittenkin todellista liikuntaa, kun mun lonkankoukistajat kapinoi mua vastaan.
Eilinen koulupäivä meni siis hoitotyön itsepuoklustus ja turvallisuuskoulutuksessa. Aika jännää, vaikka toivon ettei ihan kauhiasti tarvisi tuohon turvautua...tosin erittäin todennäköistä, että joskus joudun. Mutta juu, nyt on harjoiteltu iskujen torjumista eri suunnista lyötiin sitten ihan vaan nyrkein tai esineellä (ruiskulla, veitsellä, kepillä, tippatelineellä). Harjoiteltiin myös poispääsyä erilaisista kuristusotteista ja kiinnipito-otteista sekä mitä tehdä, kun joku vaan raa-asti hyökkää päälle. Tietenkin käyntiin myös lainsäädäntö läpi. Aika tosi vähän sitä saa tehdä. Periaatteessa voi vaan väistää ja juosta. Opettiin meille tietynlaisia hallintaotteita, mutta sit kun on vähän liian iso vastus niin se meni siinä. Oon aivan varma, että tositilanteessa on sit sen verran paniikissa ettei kuitenkaan muista miten sitä lyövää kättä sit ohjailtiin ja väisteltiin, jottei se vahingoita. Kyllä sitä onnistu aika hyvin simuloitua paniikkia, kun koko luokka hyökkäs puukolla kimppuun ja yritti vaan torjua niitä lyöntejä kaikin mahdollisin tavoin. Tuommosesta joukkohyökkäyksestä en kyllä todellakaan selviäisi...muutama tärkeä valtimo olisi katkennu. mutta kyllä varmaan siinä yhdessäkin ihmisessä on tarpeeksi hommaa....Mutta juu nyt on käsivarretkin mukavasti mustelmilla kaikkien iskujen torjumisesta :D
Haluan mieluummin sen 170cm ihmisen kimppuuni kuin tuommosen 190cm niin kuin Mika. Koolla on väliä...tai sitten pitää todella pystyä yllättämään....
Pennut on päässy jo melkein siihen täystuhoikään. Ei enää vierasta ollenkaan, vaan kipee jo innoissaan päälle, kun istuu keskelle pentuhuonetta. Ihania pieniä karvapalloja<3
Mut juu mun pitäs alkaa vääntää enkun esseetä. Ei ole vaan mitään hajua mitä mä haluan HIVistä sanoa globaalina terveysuhkana, kun tilaan on VAIN kaksi sivua. Kouluun pitäisi myös tänään raahautua pohtimaan eroa ja pettymyksiä parisuhteessa.
Tietoja minusta
- Nelli
- Olen vastavalmistunut terveydenhoitaja, joka asustelee helsingissä avopuolisonsa ja kahden kissan kanssa. Aloittelen työuraani sairaanhoitajan hommissa akuuttivuodeosastolla ja kauhu lopullisesta aikuistumisesta ja työuraputkesta on herännyt. Teksteissä käsittelen arkeani, ajatuskiemuroitani ja vastavalmistuneen haasteita oma menneisyyteni huomioon ottaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti