Viikonlopusta

Pikakuulumisia tähän väliin ennen kuin lähden kouluun.

Viikonloppu tuntui pitkästä aikaa todella rentouttavalta, vaikka kouluhommiakin tuli vietyä eteen päin. Perjantaina olin taas pitkästä aikaa töissä iltavuoron. Vuoro meni ihanan rennosti. Iltavuorot on yleensäkin semmosia, että unohtaa kokonaan miltä edes tuntuu juosta aamulla hikihatussa. Kaikki vaan sujuu ja ehtii pitää taukojakin.

Minkä takia jotkut sössöttää vanhuksille? Oon yhtäkkiä ruvennu oikeesti kiinnittää asiaan huomiota ja ihmetyttää vaan. Vai johtuuko se siitä, että ne on vanhuksia JA dementoituneita? Kun sanat katoaa, niin äänenpainohan on tärkeä, mutta tarviiko silti oikeesti sössöttää? Voihan sitä olla ystävällinen ja lempeä ilman yli-imelää lässynläätä. En itekään ihan normaalisti niille asukkaille puhu. Tietenkin sitä yrittää kuulostaa mahdollisimman lepposalta ja rauhoittavalta, jotta herättäisi mahdollisimman vähän aggressioita. Ja tietenkin täytyy puhua hitaasti, artikuloiden ja mahdollisimman yksinkertaisesti, jotta toisella olisi edes jotain mahdollisuuksia pysyä mukana. Mutta ihan lässyttää? Ja ihan 24/7? Ei mun mielestä aikuiselle ihmiselle tarvitse puhua kuin vauvalle, vaikka toimintakyky olisikin merkittävästi alentunut.

Lauantaina saatiin tuon miehen kanssa auto mun vanhemmilta ja päästiin sillä sitten hoitamaan asioita. Mika kunnostaa jotain sen vanhaa pyörää ajokelposeks ja Biltemasta saikin sitten halvemmalla toimivia osia. käytiin kans jumbossa, mutta eipä sieltä mitään mukaan tarttunu paitsi ruokaostokset. Kotikotona odotti meitä sauna lämpimänä ja oli ihanaa päästä taas pitkästä aikaa saunomaan. Tällä kertaa muistettiin jopa ottaa kotoa levy mukaan, ettei tarvinnut kuunnella vaan jotain iskelmää. Mun vanhemmat teki ruoaks kunnon sisäfilepihvejä. Niitä ei ite tule hintansa vuoksi syötyä. Oli nam<3 Iltaan kuului myös tietenkin pienien karvapallojen rapsuttelua. Pikkuset alkaa olee jo siinä iässä, että tekevät muutakin kuin vain nukkuvat ja syövät. Pysyvät jo suhteellisen hyvin jaloillaan jos häiriötekijöitä ei ole ja leikkiviettikin on herännyt. Enää eivät myöskään aina huuda hädissään jos ottaa syliin. Iskän kanssa innostuttiin myös solmuja kertailemaan, kun puhuttiin sen Caribianreissusta, josta oli palannut torstaina. Oli siis siellä miehistönä purkkarissa, jolla järjestettiin jotain opetusmatkoja. Mikalle opetettiin myös kaikki tärkeät solmut. Heräs into päästä taas veneilemään :)

Sunnuntaina ilma oli sen verran masentava, että annoin itselleni vähän anteeksi saamattomuuteni. Mutta sain kuitenkin tehtyä väkivaltaesseetä eteen päin ja nyt se vaatii oikeastaan enää loppusilauksen. Mullat tuli myös vaihdettua suurimpaan osaan ruukkukasveista. Nyt jään jännityksellä seuraamaan jääkö ne henkiin mun käsittelyn jäljiltä. Kasvit ei tunnu yleensä pitävän musta....

no ei tästä tullukaan ihan niin pikapäivitys..