Kun mä olin nuorempi, musta aina sanottiin, että en mä tuu ikinä oppii kokkaa. Mutta mites sitten kävikään? Ruoanlaitto ja leipominen on ihanan rentouttavaa ja mukavaa puuhaa. Varsinkin jos siinä on vieläpä seuraa. Mulla on omat bravuurini joita teen sit enemmän ku tarpeeks, mutta kaikkeen muuhun tarviiki sit keittokirjaa. Oonki kadehtinu ihan hulluna mun anoppiehdokkaan taitoja. Musta aina tuntuu, että se pystyy loihtimaan vaikka mitä ihan mistä vaan rippeistä eikä se tarvii ikinä ees mitään keittokirjoja. Kaikki tuntuu aina tulevan vaan päästä. ihmeellistä! Mäki haluun! Miten musta tuntuuki, että äidit on muutenki aina ihan huippuja ruoanlaittajia. Mietittiinki sit tossa miehen kanssa yks päivä, että tuleeko ne taidot sit vaan jostain taivaasta kun sen lapsen pullauttaa ulos. noh, tuskimpa.... Ehkä mäki tässä pikkuhiljaa opin enemmän. Mut tuskin ikinä pääsen anoppiehdokkaani tasolle. Nimittäin kun musta tulee äiti, niin siitä tulee mummi ja mummithan on vielä parempia kokkaajia kuin äidit...DAMN!
Joo noita rupesin pohtii tänää, kun paistoin kalaa ekaa kertaa elämässäni aivan itse :D
Nyt nokka kohti kaverin läksiäisiä!
Tietoja minusta
- Nelli
- Olen vastavalmistunut terveydenhoitaja, joka asustelee helsingissä avopuolisonsa ja kahden kissan kanssa. Aloittelen työuraani sairaanhoitajan hommissa akuuttivuodeosastolla ja kauhu lopullisesta aikuistumisesta ja työuraputkesta on herännyt. Teksteissä käsittelen arkeani, ajatuskiemuroitani ja vastavalmistuneen haasteita oma menneisyyteni huomioon ottaen.
1 kommentti:
Mun äiti ei oo kokkausihminen xD Eli ei koske (ikävä kyllä) kaikkia äitejä
Lähetä kommentti