Teekkari vs hoitsu

Läksiäiset oli ja meni ja siskon valmistujaisiakin juhlittiin. Eli tää viikonloppu on ollu aika juhlantäytteinen.

Mä en tajua mikä siin on, että nykyään sukulaiset tuntuu oikeen ylikorostetusti selittävän, miten hienoa se on, että opiskelen sitä mitä haluan ja miten ylpeitä ne musta onkaan. Tai siis onhan toi paljon parempi kun aluks se oli vaan sitä voivottelua ja kauhistelua kun mä en mene yliopistoon. Sillon tuntu että kaikki vaan yritti kääntää mun päätä, että liittyisin "fiksuun porukkaan", koska hei "kyllä musta varmaan löytyis tarpeeksi älyä ylipostoonkin. Ei saisi TYYTÄ ammattikorkeaan". Se tuntu olevan kauhee shokki aluks, ettei musta tulekkaan sellasta yliviisasta professoria.... pelkkä terkkari/sairaanhoitaja... koska hei lääkärithän on niitä ainoita oikeita ja sairaanhoitajan tekee VAAN mitä ne käskee ;) noooh...ehkä se on joskus ollutki niin. Mut joo meikäläisiä ei arvosteta. Mut nyt sukulaiset on hypäny ihan toiseen ääripäähän. Siskon valmistujaisissa tuntu, että vähänväliä kuuli jonkin selittävän miten hienoa se onkaan, että Nelli on löytäny oman alansa ja sain useampaan otteeseen kuulla miten ylpeitä musta ollaankaan. Se tuntuu kaiken ton alun jälkeen niin teennäiseltä.... miks tähän mun uravalintaan pitää suhtautua jotenki erikoisemmin? Onhan se kiva, että nyt musta ollaan sit taas ylpeitä vuorostaan, mutta en mä oo mikään maailman ensimmäinen sairaanhoitaja. Tarviiko siitä tehdä niin iso haloo jotenki? Nimittäin seki tuntuu jotenki omalla oudolla tavallaan ahdistavalta. Mut joo en oo vaan mitenkää normaali tapaus meidän suvussa.

Asiasta kukkaruukkuun. Ollaan mikan kanssa tietyllä tavalla niin tajuttoman samanlaisia, mutta sitten taas osittain ihan erilaisia. Tai siis ajatuksiltamme ja arvoiltamme ollaan samanlaisia, mutta mielenkiinnon kohteet eroaa sitten jokseenkin. Mika on niin tekniikkaihminen kun vaan voi olla. Siit tulee niin mieleen mun oma isä...eikä mikään ihme kun Mika opiskeleeki ihan samaa alaa kun mun isä joskus aikoinaan. Mä taas oon niin bilsaihminen. Se on vaan sitä alaa, mitä mä ymmärrän. Sit kun taas Mika ja mun isä rupee puhuu jostain, niin yleensä se puhe muuttuu aika hepreaks. Mä oon taas sitä sorttia joka tykkään mennä vääntelee ihan vääriä nappuloita ja räplää van aina kaikkee ja sit ku kyseinen vekotin sitten sekooki, nii Mika korjaa :D Iskäki on huomannu tän piirteen mussa ja sit mun läppäril on myös sen tunnukset jotta se pääsee sitte korjaa mun tekemän vaurion. En oo vaan ikin ollu mikää tekniikan ihmelapsi. Mun pitää aina mennä hypistelee kaikkee käsissäni, pelkkä katsominen ei vaan riitä. Kattelen aina muutenki kaikkien vatteita ja jos ne on vähänki erikoisempii, mun tekee aina kauheesti mieli mennä hiplailemaan sitä kangasta ja rupeen käymään mielessäni läpi, miten voisin itte tehdä semmosen. Mikal sit taas pitää olla aina kaikenlaisia härveleitä ja vempaimia joilla leikkiä. Se on joskus linnottautunukki iskän kanssa sinne mun kotikodin tietokoneluolaan puhumaan niitten jotain omaa kieltään, mitä muut ei ymmärrä...tai ainakaa mä en ymmärrä. Ne on ihan hassuja.

Mut vaikka mä luinkin lukiossa fyssaa, nii silti must tuntuu, että joskus on enemmänki kun vaikeeta ymmärtää mitä mika yrittää mulle joskus selittää. Tai siis fysikaaliset ilmiöt ja kaikki avaruusaiheet on kyl aivan tajuttoman mielenkiintosia, mutta samalla niin vakeita ymmärtää. Eilen illalla me pälpätettiin Mikan kans ennen nukkuman menemistä sähköstä. en muista miten keskusteli meni siihen, mut mä rupesin miettii just sähkön muodostumistan ja yritin hahmottaa sitä elektronien liikesysteemiä ja Mika sit yritti selittää mulle parhaansa mukaan. Se repes siinä vaiheessa, kun mä rupesin ihmettelee, että mihin se sähkö oikeen menee sen jälkee kun se on tullu pistorasiasta ulos. En oo nyt ihan varma tajuunko tota koko systeemiä vieläkää....lukiossaki noi kaikki sähköjutut meni aina yli hilseen.

Mut joo tää oli taas tämmöstä ajatuksenkulkua. En tiiä onko toi kaikki edellinen mitenkää ymmärrettävässä muodossa mutta kuitenki :D

Mika: "Kyl nää asiat on oikeesti loogisia....mut ei silleen naisten logiikalla..." ja mä repesin :P